Rivi kaupunkipientaloja

Rivi kaupunkipientaloja

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Kehysongelma

Kuinka vaikeaa voi olla löytää kauniit kehykset! Pitkäaikainen projektini on ollut löytää kehykset Pisan yliopistosta saadulle kanditutkintotodistukselleni. Todistus on todella kaunis leimoineen ja kaunokirjoituksineen, kuin taideteos. Sen laittaisin todella mielelläni seinälle muistuttamaan Italian vuosista ja opiskeluajoistani. Etsinnässä on olleet antiikkiset kehykset ja olen odottanut josko sopivat tulisivat vastaan.

No ei ole tulleet. Muutto uuteen kotiin sai asian jälleen ajankohtaiseksi. Mikäpä sen mukavampaa kun laittaa todistus esille työhuoneeseen. Dramaattinen käänne tapahtui kun rakas koirani onnistui poissaollessani avaamaan eteisen kaapin ja sai tassuihinsa pahvisen rullan, jonka sisällä todistus oli säilössä. Koirani on hulluna vessapaperin hylsyihin, jotka se rakastaa repiä osiin. Ilmeisesti tuo pahvinen rulla oli hauvalle vain isompi versio vessapaperin hylsystä..

Järkytys oli suuri kun kotiin tullessani löysin koiran onnellisena löytämänsä "aarteen" kimpusta. Tutkintotodistukseeni oli yliopistolla laitetun vesileiman, hologrammin jne. lisäksi nyt upotettu koirani hampaat.

Tänään otin viimein teippirullan kauniiseen käteen ja paikkasin sen mitä paikattavissa oli. Ihan hienohan siitä tuli, olen nyt tässä hokenut.

Viime viikonlopun Tuurin kyläkauppareissulla mukaan tarttui ihan ok kehykset, jotka ostin ulkomuistista sopivan kokoisina. No olivat tietenkin liian pienet. Äskeinen teippailu päättyi siihen, että todistus palasi takaisin kaappiin.

Todistuksen matka seinälle on näemmä pitkä ja kivinen. Hakusessa on ruskea-kultaiset antiikkiset massiiviset kehykset kokoa noin 30x45. Ilmeisestikin näitä ei sitten ihan mistä vaan löydä, vaan ne pitää erikseen teetättää kehyskaupassa?!

Täytyy varmaan alkaa kahlata kehyskauppoja läpi, netistä googlettamalla näytti jo löytyvän monenlaista. Jotain tällaista siis etsinnässä.


Kehysmalli Ripeäkehyksen sivuilta

perjantai 16. tammikuuta 2015

Joulun jälkeinen sisustuskrapula

Tänään suurella haikeudella riisuin loput talomme joulukoristeet. Tuntuu haikealta pakata joulutavarat yhteen laatikkoon, joka avataan seuraavan kerran vasta 10 kk päästä. Kaikki bling siis lähti, mutta muutama talvikoriste jäi vielä luomaan tunnelmaa.



Keittiön ikkunan tunnelmanluojat

Kynttilämansetit. Viereinen kynttilänpidike on vielä vailla uutta koristetta.



Alakerran pieni vessa jäi vielä melko entiselleen.

Näillä siispä mennään vielä hetken aikaa. Mieli on kuitenkin ideoita tulvillaan ja kunhan kevät lähenee, alkaa värikkyys vallata kotiamme. Muutama sisustuksellinen aukko vielä kuitenkin on. Esimerkiksi olohuoneen ikkunat näyttävät nyt todella karuilta.


Olohuoneen ikkunat.

Jouluaikaan alaikkunoita koristivat kauniit suuret jalalla seisovat valotähdet. Ne olivat pian muuton jälkeen hankittua ja sopivat täydellisesti olohuoneeseemme. Nyt koko tila tuntuu jotenkin orvolta.. Ehkäpä jokaiseen alaikkunaan valaisin tuomaan valoa ja tunnelmaa? Verhosuunnitelmiakin on, mutta niitä en ainakaan vielä ole toteuttamassa, eli valoilla ja koristeilla mennään.

Muutenkin talo näyttää kovin vaisulta koristeista riisuttuna. Joulukoristeet toivat tunnelmaa ja kotoisuutta. Talomme kärsiikin jonkin sortin jouluisesta sisustuskrapulasta.. Nyt juhlat on kuitenkin ohi ja sisustuksessa pitäisi löytää arki.

Lähiaikojen projektejani tulevat olemaan krapulan korjauksen lisäksi työhuone sekä vierashuone. Nämä ovat jääneet toistaiseksi vielä hyvin vähälle huomiolle ja kalustamiselle. Tänään muutin jouluvalojen poisoton yhteydessä työhuoneen verhojen asettelua - innostuin -  ja löytyi todella mieluinen verhoasettelu! Kuvan verhoja pitävät narut ovat joululahjojen nyörejä, mutta nekin ovat nyt mietinnässä ja etsinnässä :)



Työhuone


Tila kaipaa vielä kipeästi kalusteita, mutta nyt vihdoin näkyy valoa silläkin suunnalla. Boknäs on nimittäin lanseerannut odottamani pienemmän version himoitsemastani työpöydästä!! Vielä hieman mittailua ja ehkäpä ensi viikolla työpöydän noutoon! Työhuone alkaa vähitellen hahmottua. Seinällä ripustettuna on todella kaunis talvinen metsä -sisustustaulu, johon ihastuin ensinäkemällä Askossa. Tässä taulussa oli tehty kauniin rosoista pintaa, joka tuo hienosti kontrastia maalaukseen


Työhuoneen sisustustaulu, Asko.

Vierashuone kaipaa myös sisustamista. Tällä hetkellä huoneessa on sängyn lisäksi ruskea televisiotaso. Innostuin koristetyynyistä ja näitä haluan lisää tähän huoneeseen. Tästä se lähtee tämäkin projekti liikkeelle! Harmi että lattialla olevat ruskea-kultaiset lampaantaljat eivät pääse oikeuksiinsa kuvissa. Mielestäni ne ovat todella hienot ja kauniin ruskean - oikein erikoisen -  väriset! Lämpimän sävyistä sisustusta tännekin tiedossa.




tiistai 30. joulukuuta 2014

Muutama jouluinen hetki

Vuosi 2014 lähenee loppuaan ja melkoinen vuosi tuo olikin talon rakentamisen ja sisustamisen pyörteissä. Tapahtumarikkaan taloprojektivuoden huipentuma oli ensimmäinen joulu uudessa kodissa. Tätä joulua vietettiin perinteistä poiketen meillä, uudessa kodissa, yhdessä lähimpien sukulaistemme kanssa.

Vaikka jouluähky saattaa jo painaa päälle, rohkenen vielä julkaista muutaman jouluisen tunnelmakuvan kodistamme.

Rakentamisen onnea ja sisustamisen iloa vuodelle 2015!






Rusetit koristamassa portaikon valaisimia
Alakerran kylpyhuoneen talvi-ilme

2.krs aula eli televisio"huone"





lauantai 6. joulukuuta 2014

@ Kaapelitehtaan joulumyyjäiset

Tänään kävin pyörähtämässä Helsingin Kaapelitehtaalla Design joulumyyjäisissä. Pääsyy käyntiini oli oikeastaan se, että Balmuirilla oli oma osasto tässä tapahtumassa. Pääkaupunkiseudulla Balmuiria pääsee tällä hetkellä ihailemaan ainoastaan Stokkalla, sielläkin valikoima on melko rajallinen. Tänään oli ensimmäinen kerta, kun pääsin tutkimaan Balmuirin laajempaa tuotevalikoimaa konkreettisesti. Balmuirin nettisivuilla näihin olin jo tutustunut, mutta sehän ei ole lainkaan sama asia :)

Balmuir nimenä tuo mieleen jotain todella eksklusiivista ja luksusta, tavaraa jota voi ostaa Dubain hienoimmista kaupoista. Yllätys olikin suuri, kun viime kesänä kuulin Balmuirin olevan Oulusta lähtöisin oleva yritys. Tänään Kaapelitehtaalla olo ei ollut kuin Oulun kauppatorilla, vaan Balmuirin myyntipaikka huokui kansainvälistä tunnelmaa erottuen myös valtaosasta muita standejä. Balmuirin osastolla oli iso joukko ammattitaitoisia ja ystävällisiä myyjiä, jotka tarjosivat asiakkaalle luksutuotteen lisäksi luksuspalvelua. Kovin ei-suomalaista, mutta toimivaa ja todellakin kansainvälisen tason meininkiä.

Jouluinen Kaapelitehdas oli minulle silkkaa Balmuiria.


Balmuirin osasto Kaapelitehtaalla








Jotain pientä ylellisyyttä arkipäivään lähti myyjäisistä mukaani. Huonetuoksu Sand (Absinthe Sucrée), luonnonvalkoinen pellavakeittiöliina ja koristetyynyliina.


torstai 13. marraskuuta 2014

Lämpimän rajamailla

Mikä on sopiva sisälämpötila? Mielestäni Suomessa talot pidetään talvellakin todella lämpiminä. Ylen artikkeli ehdottaa sopivaksi luvun 21-22 C astetta. Viisi asuinvuottani Italiassa totuttivat minut siihen, että talvella sisällä ei tarvitse olla liian lämmin. Italiassa talvisin puetaan yksinkertaisesti sisälläkin lämpimämmin päälle. Jos olisin siellä kulkenut talon sisällä talvella t-paidassa, olisi minulle todennäköisesti tokaistu tomerasti että vaatetta lisää päälle tai saan keuhkokuumeen.

Lämmitys vaikuttaa ympäristöön ja tuo ylimääräisiä kustannuksia. Meidän perheessämme onkin yksimielisesti sovittu, että sisälämpötila pidetään alhaalla. Talomme kaukolämpösäätöjen kanssa on vielä hieman hakemista,  sisälämpötila on vaihdellut nyt 19-21 asteen välillä. Todettava on, että tarkenee hyvin :) Passiivitalon tiiveyslukemia hipova talomme on myös todella energiatehokas, lämpö ei vuoda harakoille ja kiviseinät varaavat mukavasti taloon lämpöä. Lämpö taloomme tulee vesikiertoisen lattialämmityksen kautta, kaukolämpönä. Talomme lattiat ovat yhtä suurta patteria, eli vaikka talomme lämpötila olisikin alhainen, on lattia jalkojen alla aina mukavasti lämmin.

Ympäristöasiat ovat aina olleet tärkeitä minulle, joten myös nämä "pienet arjen asiat" ovat hyvin lähellä sydäntäni. Välillä rakennusprojekti on tuntunut kovin materialistiselta, mutta oikeilla valinnoilla on tässäkin suuri merkitys.

Lämmityksen lisäksi olen pitänyt tärkeänä sitä, että olemme pitäneet kaikki vanhat huonekalumme. Mitä ei ole ollut, se on ostettu, mutta jo olemassa oleva on hyödynnetty. Kaikki vanha onkin uponnut hienosti taloon ja lisäostoksilla on sitten kalustusta täydennetty. Tiistaina saimme kauan odotetut ruokapöydän Ton 150 -tuolit. Tuolit tulivat suoraan Tsekeistä, jossa ne on valmistettu pitkälti käsityönä. Ton -tuoleja valmistavalla tehtaalla on pitkä historia, sillä ensimmäiset tuolit se valmisti jo vuonna 1861. Onpa näillä wienilästuoleilla istuneet aikoinaan Itävallan kuninkaallisetkin.

Tummanruskeat Ton 150 -tuolit valkoisen Pohjanmaan kalusteen pöydän kanssa.












tiistai 21. lokakuuta 2014

Valoa ja kuitua

Pitkän hiljaiselon jälkeen talossamme tapahtuu jälleen. Valokaapeli on asennettu, toisinsanoen TV ja Internet on kytketty päälle. Wi-fi:n toiminta kivitalossa, jossa kaikki väliseinätkin on kiveä, on vähän vaihteleva - mutta viritinvahvistimella päästiin jo huippulukemiin netin suhteen. Eilen näimme lisäksi ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen telkkariohjelmia! Aivan ihmeellistähän tämä informaatiotulva on, kun ehti jo tottua talon seesteiseen rauhallisuuteen.

Lisäksi olemme saaneet ensimmäiset valaisimet paikoilleen! Valaisimet ovatkin olleet yksi iso kompastuskivi projektissamme, sillä jostain syystä olen onnistunut hankkimaan ainoastaan sellaisia lamppuja joiden asennus ei meiltä maallikoilta luonnistu. Moninkertaisen yrittämisen jälkeen annoimme lopulta periksi ja sähkäri kävi eilen asentamassa Stucco -kattoon alakertaan kolme valaisinta. Voi sitä valon määrää! Valaisinosioon kuuluvat myös jouluvalot :) Olohuoneeseen ovat löytäneet tiensä kolme tähtilamppua tunnelmaa tuomaan. Tästä se joulukoristelu vähitellen alkaa!






Uusi keittiönpöytä odottaa vielä tuoleja kaveriksi.

tiistai 14. lokakuuta 2014

Lohikäärmepuuta ja Balmuiria

Eilen olikin jännä päivä. Meillä oli nimittäin ohjelmassa kasviasukkaamme muutto ja uudelleenistutus. Kyseessä on reilu kaksimetrinen lohikäärmepuu, joka on ollut vanhemmillani aina vuodesta 1992 saakka. Kokoa se on saanut tänä aikana valtavasti: vuonna 1992 lohikäärmepuu oli noin 5 cm korkea siemen, nyt se on venähtänyt reilun kahden metrin mittaan! Operaatio oli siispä jonkin verran haastava johtuen kasvin suuresta koosta. Muuttoprojekti alkoi vanhempieni kotona ottamalla kasvi pois ruukusta. Tämän jälkeen se kannettiin varovasti pakettiautoon (jonne se mahtui nipinnapin) ja kuljetettiin uuteen kotiin uudelleenistutettavaksi. Nyt sitten ollaan sormet ja varpaat ristissä, jotta lohikäärmepuumme selviäisi siirrosta.

Isoja altakasteluruukkuja oli vaikea löytää. Isoja klassisia saviruukkuja kyllä löytyi lähes joka kaupasta, mutta altakasteluominaisuuksilla varustettua neliömallista ruukkua ei meinannut löytyä millään. Siirryin verkkokauppoihin ja lopulta löysin Lechuzan ruukkumalliston, johon ihastuin oitis. Kasvi sai uudeksi istutusalustakseen Lechuzan Quadro -altakasteluruukun espresson värisenä. Lechuzalla on valtava valikoima mitä erilaisimpia ruukkuja pienestä isoon. Ruukun ostin Innogreeniltä.

Lohikäärmepuu sijoitettiin kodissamme olohuoneen korkeaan tilaan, jonne se sopiikin mainiosti. Olohuoneeseen tuli kerralla lisää kodikkuutta, jota vain viherkasvin vihreys voi mukanaan tuoda! Ja onhan tuo aika majesteetillisen kokoinen, eli jo itsessään sisustuselementti.



 


Olohuoneeseemme ovat tulleet myös pitkään haaveilemani iki-ihanat Balmuirin säilytysarkut! Nostin arkut olohuoneeseen väliaikaisesti, siinä ne toimittavat väliaikaista olohuoneenpöydän virkaa ja odottavat siirtoa makuuhuoneeseen. Arkut näyttävät todella upeilta olohuoneessa mustan nahkasohvan - ja olohuoneen muun sisustuksen - kanssa. Ruskea konjakin väri tuo mieluista lämpöä kodin sisustukseen. Katsotaan nyt maltanko niitä tuosta siirtää.. Loppukuusta olohuoneeseen tulee sinne suunniteltu tummanruskea nahkasohva ja viereiseen keittiötilaan uusi ruokailuryhmä. Tällöin värimaailma muuttuu jälleen ja sitten nähdään muuttuuko suunnitelma.


Balmuirin säilytysarkut ja lohikäärmepuu